tiistai 27. syyskuuta 2011

Kyllä se kotona osasi, vol.1

Oli sitten vähän "kyllä se kotona osasi" -reenit. Elmo pysyi hyvin lähellä remmi löysällä, kosketuskeppikin toimi sekä lähellä että kauempana, ei ollut liian kiihtynyt toimintaan ja jaksoi hyvin keskittyä. Haki hienosti kontaktia liikkuessa koko ajan mukana kulkien, ilman että olisi ollut käskynalla ja haki palkan vasemmalta puolelta, kuten on nyt tehty kotonakin. Tuli siinä ohimennen harjoiteltua täyskäännöstäkin ja siihen löydettiin luonteva liikerata, jota on yritetty hakea tottis-reeneissä. Oma-aloitteinen rauhoittuminenkin saatiin aikaiseksi kun kävin nojailemaan hyppyesteeseen, seisoskelu ei ollut riittävän ei-mitään-tekemistä. Ihmisen kiertäminen sujui kumpaankin suuntaan oikein hyvin, taidettiin mennä ihan parin metrin etäisyydeltä, ilman mitään reaktiota. Joten tosi paljon on saatu aikaiseksikin, kun kontrolli koko ajan säilyi toko-koirien lähdön aiheuttamaa "tahtoo-tahtoo" pysähdystä lukuun ottamatta ja toisen koiran treenaaminen lähellä oli taas hieman vaikeampaa kestää. Kuppi ei kuitenkaan kaatunut, vähän läikkyi yli. Väliaikakierroksia oli kuitenkin hieman liikaa - ja se kuului ihan kiitettävästi. Jos nyt noista kierroksista pitäisi jotain positiivista hakea, niin onhan se haukkunut enemmänkin, ja paljon, tosi paljon. Elmon haukkuminen potutti taas kerran ja ankarasti.
Seli-seli: Kentällä ei ole käyty varmaan kolmeen neljään viikkoon niin, että siellä olisi muita saman aikaisesti ja se näkyi erittäin selvästi, varmaan merkittävin tekijä tuossa haukkumisessa. Päivän pitkä lenkki jäi kiireen takia tekemättä ja virtaa oli kuin pienessä pitäjässä. Omat odotukset olivat liian korkealla, kun kotosalla on kuitenkin mennyt niin hyvin ja häiriöitä on ollut sopivasti. 
Jatkossa täytyy vaan tehdä vieläKIN tarkempi käsikirjoitus ja pysyä siinä ja ennen kaikkea miettiä "mitä-sitten-jos"-tilanteisiin reagoimista paremmin. Edelleen oli ilmassa omaa sähläystä ja mm. lelu jäi autoon. Hemmetti kuun oon hösäle. Omat odotukset ovat välillä ylimitoitetut ja niistä tulee turhaa kiukkua. Koko illan hoin itselleni "älä ota koiran käytöstä henkilökohtaisesti - älä ota koiran käytöstä henkilökohtaisesti..." kummasti se riittävän monta kertaa toistettuna alkaa tehoamaan tai ainakin helpottamaan. Aiemminkin meillä on ollut vilkkaita koiria, mutta ne ovat osanneet rauhoittua ihan itse ilman opettamista. Koirat ovat erilaisia ja Elmo nyt tuntuu olevan koira, jolle pitää opettaa rauhoittuminen myös kodin ulkopuolella, jotenkin sitä on ollut todella vaikea hahmottaa. Ja nyt senkin tietää, että vaikka koira osaisi pentuna rauhoittua kodin ulkopuolella ja käyttäytyä hillitysti, se ei tarkoita mitään jatkoa ajatellen. Elmollahan tuo ominaisuus tuli esille sen jälkeen kun se tajusi, että maailmassa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa ja kivaa sen pään ulkopuolella eikä vaan sen pään sisällä.
Ihan hyvä treeni se oli, paljon on edistytty ja päästy asioissa eteenpäin :)

Ei kommentteja: