tiistai 13. syyskuuta 2011

Nihkeä aamujälki

Päätin tehdä Elmolle peltojäljen viikon totaalitauon jälkeen ennen Forecan lupaamaa kaatosadetta. Pilkoin makkarat ja lähdin pellolle. Käytin runsaasti aikaa miettien tuulen suunnan suhdetta jälkeen, tuuli oli aika navakkaa, joten päädyin myötätuuleen. Jälkikaaviotakin mietin kävellessä ja päätin kokeeksi tehdä vanan ilman löysät-pois-ruutua. Menin jäljen aloituskohtaan huomatakseni, että paalu jäi kotiin, eikä pellolla tietenkään ollut ensimmäistäkään keppiä. Laiskana sitten päätin muistaa aloituskohdan. Muutama iloinen ärräpitoinen sana pääsi tajutessasi, että puhelinkin jäi kotiin ja vanhenemisaika jää katsomatta. Loistava peruste jäljen pituudelle (n. 100 m) oli makkaroiden loppuminen, muistin siis jopa tiputtaa ne makkarat.

Kotona pallo taskuun ja kohti peltoa. Elmolla oli odottava vire - mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta tuo kuvaa sitä parhaiten. Ei mitään riehumista tai ryntäilyä vaan tarkkaa silmällä pitoa. Rauhallisesti talsittiin pehmeällä sänkkäripellolla suunnilleen sinne mihin muistin jäljen tehneeni. Elmo istui nätisti vihjeestä ja jäi rauhallisesti odottamaan kun säädin remmien kanssa. Sen odottava vire oli käsin kosketeltavaa. Näytin suunnan ja sanoin super-rauhallisesti "etsi jälki". Meni sitten vähän janalähdöksi, kun muisti heitti pari metriä aloituskohdasta. Elmo etsi jäljen alun varsin näppärästi ja tarkasti ilman lisäapuja ja matka jatkui. Vauhtia oli piirun verran liikaa, mutta työskentely oli keskittynyttä ja tarkkaa - jos leirillä viimeinen jälki oli 10, niin tämä oli sitten 9. Tuulensuunta oli ehtinyt muuttumaan paikoin myötäisestä vastaiseksi, joten se siitä pohdinnasta. Kunnon tuulen puuskien kohdalla Elmo nosti päänsä, mutta vaihtoi kuitenkin takaisin maahan puuskan mentyä ohi ilman erillistä ohjausta. Jäljen lopussa Elmo tarkisti puolen askelen verran ja sitten kuittasi katseella "se loppui nyt". Palkaksi "hyvä koira, taitava" ja silitys ja kotia kohti. Pallokin lensi kun päästiin sänkkärille =)

Viikon tauon jälkeen olen tosi tyytyväinen. Vauhti alkaa lähennellä toivottua ja samoin tarkkuus. Tarkasti jokaisen askelen, osa makkaroista jäi peltoon, mutta sitä en pidä kovin huonona, koska niistä makkaroista kuitenkin tullaan ajan myötä luopumaan. Tuo odottava vireen kun saisi säilytettyä.

On Elmo vaan hieno koira :)

Ei kommentteja: