Perustaitokurssilla harjoiteltiin kolmannella kerralla sitä paljon puhuttua ja Elmolle niin vaikeaa rauhoittumista. Hienosti Elmo on alkanut sisäistämään sen, että ihan koko ajan ei tarvitse olla tekemässä jotain. Tehtiin alustalla makuuta ja sinne menoja ja häiriöiden sietoa.
Niksun-naksun-harjoituksia jatkettiin lomaviikolla Sotkamossa, aikaa kun oli. Ulkoilut olivat pääasiassa remmilenkkejä keskellä asutusta kun majailtiin, mutta tulipa siinä oikein kunnon treeniä remmikäyttäytymiseen. Lomaviikolla oli muutama muukin koira ;o) - kylpylän pihassa käytiin katselemassa ihmisiä. EVVK oli Elmon mielipide riippumatta siitä millä kulkuvälineellä tulija tuli tai oliko uintitarvikkeet muovikassissa vai repussa. Saatiin oikein hyviä harjoituksia erilaisista asioista ja häiriöistä. Tottista treenailtiin asfaltilla, hiekalla ja nurmikolla. En tiedä miksi nurmikolla tehdessä mukana on haukkuminen..... taas yksi asia ratkaistavaksi.
Sisällä treenailtiin myös keppien ilmaisua. Ilmeisesti tuo paikalle rauhoittuminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että maahanmeno on entistä helpompaa ja yllättäen tarjosi ihan itse kepillä maahan menoa. Ja siitähän tuli sitten huikeat palkat. Keppien ilmaisutreeni otettiin mummolakäynnilläkin pihamaalla. 6 keppiä ilmaisi oikein näppärästi maahanmenolla - mitä nyt välillä vähän häsläämistä. Kierroksia hieman liikaa, mutta hyvin rauhoittui kepeille.
Kohteen koskettamisessa otin mukaan kaksi kohdetta. Enää ei ole mitään merkitystä sillä minkä ottaa kohteeksi, kaikki käy, pelaaminen on niin kivaa :) ..... Kahden kohteen koskettamisessa täytyy jatkossa panostaa siihen, ettei se oikea ole aina oikealla. Kummasti sitä juuttuu itse tekemisissään tiettyihin kaavoihin, jotka koira sitten välittömästi ottaa asiaan kuuluvasti jutuksi.
Tehtiinhän me vähän temppujakin, opetin mm. Elmolle renkaaksi laitettujen käsien välistä hyppäämistä. Hyvin keksi jutun idean, ainoa vaan, että poskeni ja koiran kova pää eivät sovi yhteen. Kaunis mustelma poskipäässä.
Kaiken kaikkiaan tuntuu, että Elmolle on tullut pinnaan hieman lisää pituutta, kaikessa. Hienosti kotonakin sietää Ruusa-kissan sisälle/ulospäästämisen paikallaan odottaen. Ruusa on fiksu katti, ei sinkoile minnekään, tepsuttaa vaan ylpeästi koiran nenän edestä ohi. Toisin kuin Tessa, jonka mielestä on erittäin lystikästä härnätä koiraa.
Elmo on ottanut äänialaansa mukaan matalan örinän - olen on ollut selkävaivaisena paljon pitkällään tällä viikolla. Elmo tulee ja laittaa kuononsa päälleni ja örisee myötätuntoisena, koiran kuono kasvojen edessä ei kyllä välttämättä ole se kaikkein ihanin asia, mutta myötätunnon määrä on otettu vastaan. Örinä on tuonut mukanaan myös matalan vahtimismurinan. Sotkamossa tuota kuultiin aina kun joku kulki ikkunasta näkyvällä alueella. Murinan loppumiseen riitti "kiitos, riittää!". Paitsi yhtenä yönä kun joku palasi karaoke-illasta mökkimme pihan läpi, kesti reilun puoli tuntia, ennen kuin Elmo rauhoittui uudelleen nukkumaan - yritti murisemalla karkoittaa tollon tallustelijan.
Reipas reissukoira Elmosta on kehkeytynyt, autossa ei tarvitse enää mekkaloida edes parkkipaikoilla. Välillä taukojen jälkeen piti oikein tarkistaa onko koira kyydissä, kun se ei viitsinyt takapoksissa nousta ylös kun tultiin takaisin autoon :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti