Kisa-alueella hengailua

Elmo oli mukana teinin koulukisareissulla - häiriöiden siedätystä erilaisista olosuhteista.... Aluksi sinkoili ja oli kuin ei olisi ikipäivänä hevosia nähnyt saatikka opetellut olemaan rauhallisena. Oman asenteen muutos sinkoiluun ja remmin kiristymiseen oli tällä kertaa se oikea ratkaisu. Vaikka aluksi tuntuikin siltä, että hitto kun on pöllö koira. Kaikki liike pysähtyi kun Elmo loikki ja remmi kiristyi "evvk". Ei tarvinnut montaa kertaa tehdä kun Elmo tajusi lopettaa. Haukkumista oli todella vähän verrattuna aikaisempaan. Kun kierrokset olivat riittävän alhaalla, myös muiden koirien ohimeno oli hallittavissa.

Erään miehen kanssa jäin juttusille pidemmäksikin aikaa. Elmo teki ensin loikan ja nuuskaisi miestä "vaaraton" ja alkoi natustella hevosen kikkareita. Toki miehen käytöskin oli juuri sitä mitä tuossa tilanteessa käytöksen pitäisikin olla Elmoa kohtaan "evvk". Hällä itsellään oli samalla tavalla riekkuva sileäkarvainen noutaja, tosin ikää oli 9 v. ;o)

Kun pidin teinin hevosta, niin Elmo oli meidän miehen kanssa. Elmo haukahteli lähes koko ajan ja liikehti levottomana. Kun remmin pää vaihtui taas minulle, koira hiljeni. Taas yksi uusi käyttäytymiskuvio....

Elmolla ei ollut mitään kunnioitusta hevosia kohtaan: kun heppa ei juonut vesiastiasta Elmo meni ja joi. Kun heppa työnsi päätään siihen takaisin niin Elmo vain mulkaisi ja jatkoi juomistaan. Kun heppa nosti päätään kauemmaksi, kun ei tykännyt Elmon turvan nuuskuttamisesta, niin tämä jätkä nousi kahdelle jalalle ja jatkoi nuuskimista "mä haluun tietää kuka sää oot". Vieraan hevosen kanssa tuota ei tietenkään olisi voinut tehdä, mutta kun tiesi, että heppa on tottunut hölmöileviin koiriin, niin piti katsoa mikä jätkän on meininki.

Sitä jäin aamun lähdöstä miettimään, että mistä ihmeestä tuo koira tietää, koska se on lähdössä mukaan. Mikä on se käyttäytymiskuvio, eleet, ilmeet, tekeminen, joka sille siitä kertoo?  Olen aiemminkin ihmetellyt tuota ennakointia ja jaksan ihmetellä yhä edelleenkin. Ylimääräistä virkeyttä ei periaatteessa olisi enää pitänyt olla jäljellä - oltiin käyty kunnon aamulenkillä höyryjä päästelemässä, vatsa täynnä siipiä ja todettu todeksi riisenien pentuoppaan teksti.. "rakastettavan raju karvakuono, kuraojien keisari, mutaisten viiksiensä lomasta aseista riisuvaa snautserihymyään väläytellen...." Vain toinen riisenisti voi noin lausua :)